maanantai 22. helmikuuta 2010
Kuumaa joogaa!
Kävin tänään kokeilemassa hot joogaa Paiseig de Gracian metron lähellä, ja se oli tosi kuumaa touhua! Tosi kivaa ja haastavaa, vaikka aluks meinas taju lähteä ja olin ihan varma etten kestä loppun asti. Mutta oli tosi antoisaa pystyä tekemään kaikki asanat kumuudesta huolimatta ja jälkikäteen oli tosi hyvä fiilis. Joogan jälkeen join melkein yhdellä kulauksella puolitoista litraa vettä.
lauantai 20. helmikuuta 2010
Kuulumisia
Ma en oo kirjottanut vahaan aikaan, vaikka on tapahtunut paljon ja ei mitaan. Ehka juuri siksi en ookaan ehtinyt kirjoittaa... Mutta. Ukki kuoli viikko sitten. Se sai elaa vanhaksi, mutta on se silti menetys meille elaville. Ma olin just matkalla Cadiziin karnevaaleille kun kuulin siita, mutta onneksi siella oli parasta mahdollista seuraa ja ma itkin ja nauroin sina viikonloppuna paljon. Tulin takas Barcelonaan alkuviikosta ja talla jatku taas teatterityopajat. Ne etenee pikkuhiljaa, ja ma alan ymmartaa katalaaniakin koko ajan enemman, vaikka
osaankin vasta muutamia sanoja. Ja espanjaa ma tajuan vaha vahalta enemman, varsinkin kun oon paljon espanjalaisten seurassa. Poco a poco...
Ja huh, jos ma olin tanne tullessa haaveillut rusketuksesta tai biitsista, niin voin kertoa etta on vahan erilaista talla hetkella. Taalla oli eilen kunnon ukkosmyrsky! Paikalliset sanoo ettei taalla yleensa koskaan sada, paitsi ehka kevaalla vahan, mutta muuten ne kuulemma vaan rukoilee sadetta jota ei yleensa juurikaan tule. Pues, luonto kiittaa. Taanan on onneks kuitenkin paistanut aurinko koko paivan, ja ma oon nauttinut siita olemalla koko paivan ulkona. Kiertelin kaupungilla ja loysin tosi kiva vegaanisen ravintolankin Plaça George Orwellilta eli Plaça Trippylta. Paikan nimi on Gopal, ja se loytyy myos HappyCow.netista (http://www.happycow.net/europe/spain/barcelona/), josta voi katsoa kaupungeittain kasvisravintoloita. ;)
Kavin eilen katsomassa foorumteatteria Hortan centro civicissa, Matas y Ramisissa. Oman vuosikurssin demojen lisaksi muuta kokemusta foorumteatterista mulla ei olekaan, jollei sita lasketa etta yksi niista tyopajoista joissa ma olen, valmistaa foorumteatteri-esitysta parhaillaan. Se oli mielenkiintoista seurata. Tulin puoli tuntia myohassa kun eksyin matkalla, mutta en silti ehtinyt missata paljoa (espanjassa teatteriesitysten alkamishetki tuntuu olevan joustava).
Esitys kasitteli islamiin kaantyneen naisen huivin kayttoa ja siihen liittyvia ongelmia. nainen menetti lopulta tyopaikkansa koska kaytti huivia. Eika uutta tyopaikkaa ole helppo loytaa, kun tyohaastattelussa selviaa etta nainen on huivia kayttava muslimi. Oma perhekaan ei ymmarra miksei mies suostu juomaan viinia vaikka sen on niin hyvaa. Ottaisi nyt edes lasillisen! Esityksessa oli hauskoja kohtauksia joissa kasiteltiin huiviin ja uskontoon liittyvia asioita ja se heratti paljon keskustelua.
osaankin vasta muutamia sanoja. Ja espanjaa ma tajuan vaha vahalta enemman, varsinkin kun oon paljon espanjalaisten seurassa. Poco a poco...
Ja huh, jos ma olin tanne tullessa haaveillut rusketuksesta tai biitsista, niin voin kertoa etta on vahan erilaista talla hetkella. Taalla oli eilen kunnon ukkosmyrsky! Paikalliset sanoo ettei taalla yleensa koskaan sada, paitsi ehka kevaalla vahan, mutta muuten ne kuulemma vaan rukoilee sadetta jota ei yleensa juurikaan tule. Pues, luonto kiittaa. Taanan on onneks kuitenkin paistanut aurinko koko paivan, ja ma oon nauttinut siita olemalla koko paivan ulkona. Kiertelin kaupungilla ja loysin tosi kiva vegaanisen ravintolankin Plaça George Orwellilta eli Plaça Trippylta. Paikan nimi on Gopal, ja se loytyy myos HappyCow.netista (http://www.happycow.net/europe/spain/barcelona/), josta voi katsoa kaupungeittain kasvisravintoloita. ;)
Kavin eilen katsomassa foorumteatteria Hortan centro civicissa, Matas y Ramisissa. Oman vuosikurssin demojen lisaksi muuta kokemusta foorumteatterista mulla ei olekaan, jollei sita lasketa etta yksi niista tyopajoista joissa ma olen, valmistaa foorumteatteri-esitysta parhaillaan. Se oli mielenkiintoista seurata. Tulin puoli tuntia myohassa kun eksyin matkalla, mutta en silti ehtinyt missata paljoa (espanjassa teatteriesitysten alkamishetki tuntuu olevan joustava).
Esitys kasitteli islamiin kaantyneen naisen huivin kayttoa ja siihen liittyvia ongelmia. nainen menetti lopulta tyopaikkansa koska kaytti huivia. Eika uutta tyopaikkaa ole helppo loytaa, kun tyohaastattelussa selviaa etta nainen on huivia kayttava muslimi. Oma perhekaan ei ymmarra miksei mies suostu juomaan viinia vaikka sen on niin hyvaa. Ottaisi nyt edes lasillisen! Esityksessa oli hauskoja kohtauksia joissa kasiteltiin huiviin ja uskontoon liittyvia asioita ja se heratti paljon keskustelua.
torstai 4. helmikuuta 2010
Uusi numero, kohta uusi kitara, ja todella märät kengät, eli ihana sadepäivä Barcelonassa
Mä olin unohtanut kirjoittaa kalenteriin että tänään ei ollutkaan opetusta, joten mulla olikin yllättäen koko aamupäivä aikaa puuhastella vaikka mitä. Jo aamulla ripotteli vähän vettä, mutta kuitenkin ilma on ollut sellainen että ulkona on ollut ihan kivaa hengailla.
Onkin ollut tosi hauska päivä! Kävin ostamassa kymmenen pakettia chapatistien kapinakahvia Suomeen lähetetäväksi, kävin kahvilla ja lukemassa päivän uutisia, ja etsin postitoimiston josta lähettää tuon kahvilaatikon. Samalla löysin myös kitarakaupan jossa oli ehkä tähän mennessä halvin näkemäni klassinen kitara, ja kohta kun se on taas auki, käyn hakemassa sen uuteen kotiin! Mä en kyllä oikein ymmärrä mikä se on se ero jonka espanjalaiset tekee akustisen ja klassisen kitaran välille. Joka tapauksessa klassiset kitarat tuntuu olevan ainakin lähtöhinnoiltaa edullisempia, joten sellaisen mä aion hankkia.
Sain myös vihdoin hankittua espanjalaisen numeron, eli nyt mut saa kiinni täällä numerosta +34656958624! Kävin todella pitkän espanjankielisen keskustelun tänään sitä korttia hakiessa, enkä yhtään muistanut että se kortin hakeminen voi viedä niin kauan! Olin muistanut että sen vaan saa suoraan mukaan, mutta toi rekisteröitiin jonnekin (?) ja kaikkiaan mä olin siellä varmaan yli puoli tuntia. Mutta onpahan vihdoin uusi numero ja 1000 min. ilmaista puheaikaa orange:n numeroihin.
Mä löysin myös kaupungin/ ayuntamienton urheilukeskuksen, jossa on uimahalli ja kaikkea liikuntaa tarjolla! Kun vielä löydän jostain pyörän niin oon tosi onnellinen!
Onkin ollut tosi hauska päivä! Kävin ostamassa kymmenen pakettia chapatistien kapinakahvia Suomeen lähetetäväksi, kävin kahvilla ja lukemassa päivän uutisia, ja etsin postitoimiston josta lähettää tuon kahvilaatikon. Samalla löysin myös kitarakaupan jossa oli ehkä tähän mennessä halvin näkemäni klassinen kitara, ja kohta kun se on taas auki, käyn hakemassa sen uuteen kotiin! Mä en kyllä oikein ymmärrä mikä se on se ero jonka espanjalaiset tekee akustisen ja klassisen kitaran välille. Joka tapauksessa klassiset kitarat tuntuu olevan ainakin lähtöhinnoiltaa edullisempia, joten sellaisen mä aion hankkia.
Sain myös vihdoin hankittua espanjalaisen numeron, eli nyt mut saa kiinni täällä numerosta +34656958624! Kävin todella pitkän espanjankielisen keskustelun tänään sitä korttia hakiessa, enkä yhtään muistanut että se kortin hakeminen voi viedä niin kauan! Olin muistanut että sen vaan saa suoraan mukaan, mutta toi rekisteröitiin jonnekin (?) ja kaikkiaan mä olin siellä varmaan yli puoli tuntia. Mutta onpahan vihdoin uusi numero ja 1000 min. ilmaista puheaikaa orange:n numeroihin.
Mä löysin myös kaupungin/ ayuntamienton urheilukeskuksen, jossa on uimahalli ja kaikkea liikuntaa tarjolla! Kun vielä löydän jostain pyörän niin oon tosi onnellinen!
tiistai 2. helmikuuta 2010
Teatteri on verbi, ei adjektiivi
Boalin kirja Games for Actors and Non-actors on todella mielenkiintoinen. Olen pohtinut sita lukiessa seka omia teatterikasityksiani etta ottanut vaikutteita siihen milla tavalla nayttelija voi valmistaa itseaan kohtaukseen. Noyrasti ilmaisten olen kokenut valaistuksen hetkia.
Taman blogimerkinnan otsikko on suora lainaus Boalilta kappaleesta joka kasittelee nayttelijan vuorovaikutusta omien tunteidensa ja yleison kanssa. Boal esittaa etta esitys on aina dynaaminen prosessi, mutta on se sita myos yhteiskunnallisestikin, jos ajattelee varsinkin sorrettujen teatteria yhteiskunnallisena toimintana. Teatteri on verbi, ei adjektiivi (Boal 2009, 39). Vaikka esityksella pyrittaisiin vain kuvaamaan jotakin, esitys kay silti dialogia ymparoivan maailman kanssa. On aina myos joku joka tulkitsee ja tekee johtopaatoksensa, ja varsinkin sorrettuejn teatterissa, myos vaikuttaa. (Boal 2009, 39)
Olen lukenut taalla myos Pietan kirjaa Devising ja muita merkillisyyksia, ja minusta nama molemmat kirjat puhuvat teatterista keinona tehda jotakin nakyvaksi, sorto tai inhimillinen kokemus. Aikuisten ryhmassa se on selvempaa, etta tehdaan nakyvaksi joku epakohta, sorto, varsinkin kun muoto selvasti on foorumteatteri.
Maahanmuuttajalasten ja -nuorten ryhmassa se ei ole niin selvaa mita tehdaan nakyvaksi. Talla hetkella viela ajattelen etta teatterin tekemisen kautta lapset itse tulevat nakyviksi, saavat positiivista huomiota. Silvia, lastenryhman ohjaaja, lupasi laittaa minulle viikon paasta aloittavan ryhman tavoitteet ja draamallisen kontekstin tanaan sahkopostilla, ja sitten ehka tamakin asia hiukan selkenee lisaa.
Muuten taalla menee ihan kivasti, viikonlopun pilvisyyden ja kylmyyden jalkeen vihdoin paistaa taas aurinko. Ma loysin taalta myos yhden squatin jolla on tanssityopajoja (esim. kehon alkemia -niminen tunti) ja teatteritoimintaa, ja jonain iltana menen katsomaan milta siella nayttaa. Ja talla viikolla yritan myos paasta kaymaan muissakin ryhmissa, kun viime viikko meni viela ihan paa pyoralla tasta kaikesta uutuudesta :)
Taman blogimerkinnan otsikko on suora lainaus Boalilta kappaleesta joka kasittelee nayttelijan vuorovaikutusta omien tunteidensa ja yleison kanssa. Boal esittaa etta esitys on aina dynaaminen prosessi, mutta on se sita myos yhteiskunnallisestikin, jos ajattelee varsinkin sorrettujen teatteria yhteiskunnallisena toimintana. Teatteri on verbi, ei adjektiivi (Boal 2009, 39). Vaikka esityksella pyrittaisiin vain kuvaamaan jotakin, esitys kay silti dialogia ymparoivan maailman kanssa. On aina myos joku joka tulkitsee ja tekee johtopaatoksensa, ja varsinkin sorrettuejn teatterissa, myos vaikuttaa. (Boal 2009, 39)
Olen lukenut taalla myos Pietan kirjaa Devising ja muita merkillisyyksia, ja minusta nama molemmat kirjat puhuvat teatterista keinona tehda jotakin nakyvaksi, sorto tai inhimillinen kokemus. Aikuisten ryhmassa se on selvempaa, etta tehdaan nakyvaksi joku epakohta, sorto, varsinkin kun muoto selvasti on foorumteatteri.
Maahanmuuttajalasten ja -nuorten ryhmassa se ei ole niin selvaa mita tehdaan nakyvaksi. Talla hetkella viela ajattelen etta teatterin tekemisen kautta lapset itse tulevat nakyviksi, saavat positiivista huomiota. Silvia, lastenryhman ohjaaja, lupasi laittaa minulle viikon paasta aloittavan ryhman tavoitteet ja draamallisen kontekstin tanaan sahkopostilla, ja sitten ehka tamakin asia hiukan selkenee lisaa.
Muuten taalla menee ihan kivasti, viikonlopun pilvisyyden ja kylmyyden jalkeen vihdoin paistaa taas aurinko. Ma loysin taalta myos yhden squatin jolla on tanssityopajoja (esim. kehon alkemia -niminen tunti) ja teatteritoimintaa, ja jonain iltana menen katsomaan milta siella nayttaa. Ja talla viikolla yritan myos paasta kaymaan muissakin ryhmissa, kun viime viikko meni viela ihan paa pyoralla tasta kaikesta uutuudesta :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
